[päivityslisäykset sivun alaosassa, 2022]

Elinympäristössämme on tällä monia vakavia ongelmia kuten saastuminen ja intensiivinen maataloustuotanto, mikä köyhdyttää maaperää raivaamalla metsät pelloiksi, sekä pellot lopulta aavikoiksi. Miten voisimme järjestää uudelleen tehokkaan ravinnontuotannon sekä luomalla viihtyisän asuinympäristön? Nämä ovat kysymyksiä, mihin permakulttuuri pyrkii omalta osaltansa vastaamaan.

Mitä permakulttuuri on?

Permakulttuurin voisi sanoa olevan erilaisia menetelmiä, minkä avulla voimme luoda maaperään kestävän pohjan pysyvälle ja itseeän rikastuttavalle kasvustolle, mitä voimme hyödyntää ruuaksi. Permakulttuuri tuleekin sanoista permanent agriculture. Kyseessä voisi siis sanoa olevan järkevän suunittelun käyttöönotosta. Sekä vastuun ottamista elinympäristöstämme, muuntaen sen sellaiseksi mikä luo elämää, eli elättää.

Permakulttuurin suurimpana opettajana toimii luonto itse. Ekosysteemit, kuten metsä on muodostunut sellaiseksi kuin se on hyvin pitkän ajan saatossa. Metsä huolehtii itse itsestänsä, tuottamalla mm. valtavan määrän biomassaa sekä kierättämällä siinä olemassaolevat aineet hyvin tehokkaasti.

Lähemmin tarkasteltuna metsä näyttäytyy erityyppisinä kerrostumina. Ylimpänä osana metsässä on korkeat puut, sitten matalakasvuisemmat puut. Tämän alla on vielä pensaita sekä mahdollisesti erityyppisiä ruohovartisia kasveja. Aivan maanpinnassa kasvaa myös oma kerroksensa kasveja, jotka peittävät maan kauttaaltaan sekä sieniä. Maapinnan alapuolellakin kasvavat vielä juurekset, puhumattakkaan runsaasta pieneliöstä mikä terveeseen maahan kuuluu, sekä köynöksistä, mitkä kiertyvät vaikkapa puiden ympärille.

Tämä on aivan toisen tyyppinen järjestelmä verrattuna nykyisiin peltoihin, missä tarvitaan jatkuvaa lannoitusta
sekä tuholaistorjuntaa. Tämä viljelytapa kerää ravinnoksi tarkoitettuihin kasveihin myrkkyjä kuin myös maaperään. Tuulisuus on myös yksi ongelma minkä laajat aukeat alueet luovat, tämä mm. kuivattaa maata.

Tarkoituksena permakulttuurissa on ymmärtää luonnon omat toimintamekanismit, sillä kasvit menestyvät paremmin, mikäli saa vierellensä kasvin minkä seurassa on hyvä elää.

Greening the Desert II: Greening the Middle East

Hyvä esimerkki siitä, mitä tämäntyyppisillä viljelymenetelmillä voidaa saada aikaiseksi tarpeeksi pitkälle vietynä on se, että alueet jotka kärsivät kuivuudesta saadaan vihertämään.

Esimerkkinä siitä, tässä on puolen tunnin dokumentti Jordaniasta Kuolleen meren laaksolta. Dokumentti seuraa Geoff ja Nadia Lawtonin vuonna 2000 aloittamaa aavikon viherryskokeilua. Dokumentti antaa myös kattauksen paikallisista olosuhteista.

Tätä alkuperäistä aluetta hoidettiin ensin kolme vuotta, ja nyt alue on jatkanut kuusi vuotta omaa elämäänsä. Alkuperäisellä alueella oli kiveä ja hiekkaa, nyt alueella on kosteaa ruokamultaa, joka tuottaa satoansa.

Greening the Desert II: Greening the Middle East from Permaculture Research Institute on Vimeo.

Lisäys 12-12-2012:

Video: Mahtava esimerkki siitä kuinka kuivat elottomaksi muuntuneet maa-alueet voidaan palauttaa reheviksi yltäkylläisyyttä ja elämää ylläpitäviksi keitaiksi, kuten luonto luonnostaan on. Videon esimerkit ovat Etiopiasta ja Kiinasta ja sovellettavissa missä tahansa:

Agroecology in China: 300% Increase on 8.6 Million Acres – Loess Plateau

——————————————

Suomalainen metsäpuutarha

Metsäpuutarhan voisi sanoa olevan tavallisen puutarhan ja luonnontilaisen metsän välimuoto. Tarkoituksena on saada puutarha osaksi luontoa, ja metsä osaksi puutarhaa. Sekä niinkuin metsässä, kierättätetään puutarhan tuottava biomassa kompostissa tai kattamalla se suoraan metsäpuutarhaa.

Käytännössä, mikäli aikoo kierättää kaiken syntyvän biomassan kun kasvattaa ravintokasveja, se tarkoittaa myös ihmislannan kompostoimista, muutoin kierto ei voi olla täydellinen. Hyvä ladattavissa oleva kirja suomeksi tästä aiheesta löytyy täältä http://humanurehandbook.com/downloads/Humanure_Finnish_All.pdf

Vesi

Seuraavissa linkeissä on eräitä menetelmiä vesiekosysteemien ennallistamiseen, kun kyseessä on esimerkiksi kuivahko joen uoma. Tai kalojen elinympäristön uudelleen rakentaminen tietynlaisissa olosuhteissa siten, että saataisiin happipitoisempaa sekä elävämpää ja liikkeessä olevaa vettä.

Kun esimerkiksi tarkastellaan virtaavaa joen uomaa, näyttäytyy se kaksiulotteisesti katsoen kuin käärmeen liikkeeltä joen mutkitellessa. Kolmiulotteisesti tarkasteltuna taas huomataan, että myös joen uomassa vesi virtaa spiraalin tapaan. Voidaan hyvinkin puhua elävästä vedestä.

Bill Zeedykin opas: “An Introduction to Induced Meandering: A Method for Restoring Stability to Incised Stream Channels“

Tarkempi kuvaus menetelmistä löytyy kirjasta “Let the Water do the Work”

Artikkeli aiheesta löytyy myös osoitteesta: http://permaculture.org.au/2010/09/28/permaculture-creek-repair/

Puut

Puut ovat kuin mineraalikaivoksia ja näin ollen puuntuhka antaa ravinteet. Tuhka myös vähentää maan happamuutta, eli se kalkitsee.

Boreaaliselle vyöhykkeelle sopivia ravinnoksia kelpaavia puita voisi ainakin olla seuraavanlaiset:

Pihlaja – Pakkasenpuremat ja kuivatut marjat parhaimpia.
Tammi – Tammenterhot. Huom! vaatii esikäsittelyn.
Jalopähkinät
Siperiansembra – “Pinjansiemenet”, vaatii paksun humuskerroksen viihtyäkseen.
Omenapuu
Metsälehmus – Kevätsalaattia.
Päärynä
Koivu – Aikaisin keväällä mahla. Lehtien silmuissa on ravintopituisuudet korkeimillaan.
Kirsikka
Kriikuna

Kateviljely

Hyvä lyhyt video, “no-dig-gardening”-ohje: http://www.youtube.com/watch?v=8CriHmRpeP0

Eläimet

Eläimillä voidaan sanoa olevan roolinsa ympäristössä, sillä niitä esiintyy luontaisesti. Oikeanlaista suhdetta voi olla hyvin vaikea sanoa, mutta suhteessa käytettyyn tilavuuteen niitä ei esiinny kovin runsaslukuisasti, vaikkakin energiaperiaatteella asia näyttäytyy toisentyyppisesti.

Eläimillä voidaan kuitenkin sanoa olevan paikkansa maanviljelyksessä, joko elävinä tai kuolleina lannoittamassa maaperää mm. luustollaan, joka on hyvä fosforin lähde.

Kun eläimet elävät, voi Maanviljelijä saada niistä kahdenlaista hyötyä. Lannoitusta ja tuholaistorjuntaa. Eläimet syövät hyönteisiä, mikä edesauttaa tasapainoiseen suhteen löytymisen, etteivät hyönteiset pääse valtaamaan liialti alaa, mikä johtaa monelta osin epätasapainoon ja yleensä myös huonompaan satoon.

Eläinten tuoma lanta on tietenkin sinänsä suhteellisen marginaalista, ellei puutarha ole sen luonteinen, että se mahdollistaa myös keskitetymmän eläintuotannon. Joskin on tietysti myös mahdollista luoda suhteita lähitiloihin, jolloin ihminen hyödyntää ympäristönsä olemassa olevaa ja syntyvää materiaalia.

Metsäpuutarhaan voi pyrkiä kuitenkin luomaan sen kaltaiset olosuhteet, että siellä viihtyvät myös mm. linnut, sammakot, sisiliskot tai vaskitsa. Linnuille on hyvä rakentaa pesimispaikkoja ja sammakot esimerkiksi viihtyvät varjostavien raparperipuskien alla. Nämä eläimet syövät ravinnokseen hyönteisiä.

Vaikkakaan mitään tuholaishyönteisiä tai eläimiä ei varsinaisesti ole olemassa, kun elämää ei häiritä niin että ympäristössä syntyy suuria kilpailutilanteita, eivät kaikki eliöt varsinaisesti ole toivottuja. Varsinkin syksyisin rusakot tai jänikset käyvät syömässä mielellään hedelmäpuiden alkuja.

Mutta voivat rusakot myös opettaa ihmistä latvomaan puita, minkä jälkeen oksat voidaan vielä kasvaessaan taivuttaa spiraalille, että siitä tulisi hyvä hedelmänkantaja. Joskin yleisesti ottaen, puunsuojaaminen voi olla viisasta ja ohjata näin ollen rusakoiden ravinnonhankinta toisaalle. Toisaalta rusakoiden vieraileminen mahdollistaa myös metsäpuutarhassa metsästämisen, jolloin viljelijästä tulee myös samalla metsästäjä.

Keskittynyt eläinhoito

Kun eläimiä halutaan huolehtia, tapahtuu tämä maanviljelyn periaatteella.

Voidaan ajatella, että märehtijöiden läsnäolo ruoholla on hyväksi humukselle. Lehmät kierrättävät kauttansa paljon kasvimateriaalia, mikä päätyy takaisin maaperään. Tämänkaltainen ravinteikas materiaali houkuttelee paikalle myös kastematoja.

Kun laitumelta on ruoho syöty, jäävät kastemadot vielä paikalle ja niidenkin voidaan sanoa olevan muutaman päivän päästä pulleimpina suhteessa maaperän ravinnepitoisuuteen. Jos viljelijällä on kanoja, on hyvä hyödyntää kastemadot tässä vaiheessa kanojen ruuaksi.

Tämäntyyppistä kiertoa on lienee mahdollista käyttää eläinten hoitamisessa.

Permakulttuurioppaita:

INTRODUCTION TO PERMACULTURE BY BILL MOLLISON:

http://www.barkingfrogspermaculture.org/PDC_ALL.pdf

Kattavaa aineistoa täällä, englanniksi tai indonesiaksi:

http://www.idepfoundation.org/permaculture.html

Kotimainen sivusto permakulttuurista:

http://pohjoinenpermakulttuuri.wordpress.com/

Sivusto jolta voi mm. ladata kirjoja sekä videoita:

http://permaculture-media-download.blogspot.com/

————

Information on rock-dust and soil vitality:

http://seercentre.org.uk

Päivitystä 2022->
Löytyi hyvä video koskien permakulttuuri”ojia” tai tuommoisia swale-nimellä tunnettuja pieniä jokia, joka usein tehdään rinteeseen niin, että vesi ei suorilta valu pois mäkeä, vaan jää kastelemaan puutarhan kasveja. Tämä asia liittyy suoraan myös Keyline-asiaan, josta enemmän tietoa täällä:
https://orgonisaatio.fi/index.php/yeomans-keyline-design/

https://www.youtube.com/watch?v=Rz6i5I42JmM